Syksyn merkkejä

Kesä alkaa olla takana ja syksyn merkit ilmassa. Viikonloppureissut ovat suuntautuneet lähisaariin joiden kasvullisuus alkaa olla ruskan kirjomaa.

Lomailua

Sain järjestettyä parin viikon kesäloman ja suuntasin länteen. Porkkalan itäisellä törmäsin ensimmäisen kerran tänä kesänä ukkosrintamaan. Tuuli oli vastainen joten purje oli lähinnä tukipurjeen roolissa. Ensimmäinen yö meni Inkoossa.

Puutarhaväylää länteen päin ja kelit sen kun parani. Tammisaari tuli katsottua ja sieltä matka jatkui Hankonniemen ympäri Länsisatamaan. 

Viikon viimeinen etappi oli Taalintehdas. Vene jätettiin sinne viikonlopuksi odottamaan uutta miehistöä.

Saarisurffailua

Kesäkuun loppupuoli ja heinäkuun alku menivät saarisurffailun merkeissä. Koska loma oli vielä edessä päin aikaa veneilyyn oli vain viikonloppuisin. Muutama uusi kohdenkin tuli käytyä, muuten pysyttiin vanhoissa tutuissa paikoissa.

Sää ei ollut paras mahdollinen mutta kuitenkin joka reissulle aurinkokin näyttäytyi. Kumivene osoittautui hyväksi välineeksi mataliin rantoihin tutustumisessa. 

Kesä alkaa

Ensimmäinen reissu yön yli meni mukavasti. Keskelle viikkoa osunut vapaapäivä oli aurinkoinen. Illalla pari tuntia tuttuun saareen, aamulla päämäärätöntä kesästä nautiskelua. Laivakoirakin pääsi taas aaltoja ja lintuja haukkumaan . Aurinko paahtoi päivällä ja Wallas yöllä. Veneen mukavuus paranee kummasti kun on toimiva lämmitin. 

Polttoainesuodattimet jäivät keväällä vaihtamatta. Nyt oli pakko vaihtaa, koneen kierrokset tipahtivat  kuormituksessa alas, pari kertaa on oli sammuminen aika lähellä. Eipä kiinnosta jossain ahtaassa satama-altaassa menettää tehoja tämän painoisella veneellä, voi tulla jarruttomuus hintoihinsa. Kovin olivat filtterit mustia ja karkeasuodattimen sisältä tuli mustaa litkua kun sen kippasi väärin päin. Ilmauksen jälkeen kone ainakin lähti käyntiin, aika näyttää loppuiko kierrosten vaeltelu.

Vesille

Rekka poimi illalla veneen kyytiin ja tunnin kuluttua se oli jo vedessä. Masto pystyyn,   kone käyntiin. Vettäkään ei tirissyt mistään joten niiltä osin asiat kunnossa. 

Plotteri ei herännyt ja kulkuvaloista puolet pimeänä. Niillä mentiin kolme tuntia kotisatamaan, onneksi oli kartat jo mukana.

Aamulla maston virittelyä, purjeet paikalleen ja pikku lenkki merelle. Kaikki näytti toimivan kuten pitäänkin joten kesä voi tulla.

Loppusuoralla

Silmän sattui syksyllä kaidevaijerin muovin alta näkyvä ruoste. Otin tukevan otteen vaijerin ja päätteen välistä ja väänsin, kuului rusahdus ja vaijeri katkesi. Siis kaikki vaijerit uusittiin ja muovipinnoitusta ei enään tullut. 

Samalla tuli oikeaistua pari vääntynynyttä kaidetolppaa ja uusittua tolppien kiinnityssokat. Kaidetolppien jalkoihin ei tarvinnut koskea, vuotoja ei ole ilmennyt.

Lakkaukset alkavat olla myös loppusuoralla, rouva on kiitettävästi jaksanut krapsuttaa tiikkejä puhtaaksi ja levitellä uutta pintaa.

Asensin autopilotiksi vanhan hihnavetoisen Autohelmin. Alkuperäistä ei saanut enään henkiin joten mennään tällä nyt niin kauan kun se jaksaa ruoria käännellä.

Viikon kuluttua olisi tarkoitus laskea vene omaan elementtiinsä. Vielä on pientä viimeistelyä, sitten loppusiivous ja tavarat sisään.

Tankkien putsausta

Vesitankista irtosi syksyllä veden sekaan epämääräisiä hiutaleita. Avasin toisen manusluukun ja totesin tankin vaativan putsausta, sen verran paljon oli töhkää näkyvissä.  Harjasin mistä pystyi, pumppasin moskavedet pois, kuivasin minkä pysyi. Sitten vähän puhdasta vettä ja loraus kloriittia ja kansi kiinni. Pöpöillä mahtaa tulla paha elämä.

Polttoainetankki oli paremmassa kunnossa, hiukan näkyi moskaa mutta yleisilme oli siisti. Otin pohjalta näytteen ja sieltähän tuli hiukan vettä. Siispä tämäkin tankki vaati pientä siivousta, pumppailin pohjalta enimmät moskat ja veden pois, sitten vaan kansi kiinni.