Keulasta se alkaa

Tuli luppopäivä ja käväisin purkamassa keulapiikistä irtoavat tavarat pois. Kaapistojen ja laatikoiden uumenista paljastui mustunutta vaneria joka haiskahti veneeltä. Myös kaappien yläosat olivat kasvattaneet hometta ja vuotanut kaidetolpan jalka oli valuttanut vettä pinnoittamattomien sivulevyjen taakse.  

Parin tunnin hionta ja mustumat ja muu moska oli pölynä taivaalla. Vedin piiloon jääviin osiin pohjamaalin ja sen päälle hyllystä löytynyttä lakkaa, nyt on ainakin vedenkestävä pinta sielläkin. Kaappien sisäpuoliin pari kerrosta vaaleaa Hempelin Glossia niin tulee vähän valoisammat kaapin sisuskalut. Näkyviin pintoihin alle Dura Glossia ja pintaan Satinia, nopeita käyttää ja helposti syntyt  nättiä pintaa.

Kävin toisenkin reissun veneellä ja otin kyytiin turkkilevyt. Todella tumman ja kuluneen pinnan alta löytyi terve raitatiikki. Kolme kerrosta Duraglossia ja Satinia päälle. Vaaleni ja siistiytyi kummasti ilme näiltäkin osin. Nyt vain odottelemaan lämpimiä kelejä jotta saa vielä putsattua keulapiikin ja pääsee kasaamaan.