Työlistaa

Vene odottelee pressun alla kevät-talvea ja remonttimiehen kotiinpaluuta. Täällä Välimeren rannoilla kun käy satamissa, alkaa sormet syyhyä kummasti ja mieleen palaa veneen päivitystä vaativat kohdat.

Tein hiukan alustavaa listaa päivitystä vaativista kohdista.

Vessa

- septitankki ( hankittu, odottaa asennusta) OK

- pytty ( hankittu käytetty Lavac Zenith alipainevessa, odottaa asennusta) . Laite kunnostettu asentamalla huoltosarja, siis uudet tiivisteet kanteen ja kalvo pumppuun. OK

- yleinen  fixaus, maalia ja lakkaa OK

Pentteri

- tasot uusiksiOK

- hanat ja letkut uusiksi, vuotaa sinne sun tänne OK

- kaappien sisäosien putsaus ja maalaus OK

- ovien ja etusarjojen lakkaus OK

- jääkaappi kuntoon tai uusiksi OK

Tankit

- vesitankin putsaus, tulee höytyviä veden mukana OK

- polttoainetankin putsaus jos näkyy moskaa, esisuodatin on kyllä pysynyt kohtalaisen siistinä OK

Kaidevaijerit

- menee kokonaan vaihtoon, ruostetta ja säikeitä poikki OK

Ankkurivinssi

- uusitaan, nykyinen väljä ja jumittaa. Tilalle tulossa pienempi peli, nykyisessä ulokkeita joka suuntaan joten varpaat ja sääret mustelmilla kun operoi  keulakannella. OK

Ohjaamon pressu

- kokonaan vaihtoon, haurastunut ja hajoaa käsiin. Sama ooeraatio puomipeiton kanssa.OK

Istuinlaatikon luukut

- uusittava, nykyiset vuotavat säilytyslokeroihin vettä ja ovat muutenkin moneen kertaan korjattu. Tehdään alkuperäisen mukaiset tiikkiluukut. OK

Lämmitin

- Wallas volisee ja työntää pakokaasua sisälle. Huoltoon vaan OK

Autopilotti

- Autohelm 5000 kääntää peräsimen ääriasentoon. Katsotaan jos ehtii OK 

Sisätilat

- pesua ja puunausta. Sekä lakkaa pintaan jos aikaa jää

Onhan tuossa tas muutamaksi tunniksi askaretta. Keväällä sitten näkee mitä on saanut aikaiseksi.

Talvi tulkoon

Kausi loppui normaalia aikaisemmin koska lähtö etelän lämpöön alkoi lähestyä. Viimeisten kesäisien päivien aikana vene nousi rekan kyytiin ja siirtyi talviteloille. Pohja oli täysin puhdas, ei tarvinnut edes pesuria näyttää. Pressu vedettiin niskaan ensimmäisten syyssateiden alkaessa ja vene jäi odottelemaan kevättalvea. Sitten on vuorossa pientä sisätilojen fiksausta sekä muutama tekniikkaan liityvä päivitys.

Kesä ja loma

Kesäloma alkoi heinäkuun lopulla ja kelit paranivat päivä päivältä. Viikon reissu idän suuntaan sujui aurinkoisessa säässä. Kotkaan asti päästiin, välillä lillittin satamissa, joskus killuttiin ankkeissa tai luodon rannassa ja nautiskeltiin kesästä.

Veneen sisäilmassa ei enään  ole ylimääräräisiä aromeja joten niiltä osin asia kunnossa. Muitenkin on paatti osoittautunut luotettavaksi, mitään ylimääräistä harmia ei ole koko kesänä ilmennyt.

Maisemanvaihto pari tuhatta kilometriä etelämmäksi talven viettoon varmistui. Sen takia veneen telakointi ajoittuu jo syyskuulle ja perinteiset syyspurjehdukset jäävät tekemättä. Eipähän tarvitse liukastella jäisellä kannella kuten joskus on lokakuussa tapahtunut.

Patjat vaihtoon

Veneen sisäilma ei edelleenkään ollut sellainen kun halusin. Vessaremontin jälkeen ei enään haissut luonnontuote mutta alkoi haiskahtaa home. Keulapiikin patjojen avaaminen kertoi syyn. Superlonit olivat aivan mustana ja kangas lemahti homeelle. Patjat päätyivät roskiin ja ilma keulapiikissä muutui kloriittipesun jälkeen aivan erilaiseksi. Haju alkoi haitata myös salongissa joten ainoa ratkaisu oli uusia kaikki patjat.

Ammattilaisten kustannusarviot olivat 2500-3500 euroa joten pystytettiin tilapäinen patjatehdas.

Ostin 12 cm paksuja kovia normipatjoja jotka olivat tarjouksessa. Vaahtomuoveille tuli hintaa 360 euroa. Päälikankaaksi löytyi alennuskorista palonkestävää polyesteriä 15 m a 10 e/m. Pohjalle harvaan kudottua polyesteriä jolle tuli hintaa 80. Materiaalit siis 600 euron luokkaa.

Ompelukone surrasi kolme päivää ja patjakasa oli valmiina. Keulapiikki muuttui kiinteäksi, kolmiopala sai lähteä. Patja sai bonuksena verhoilukankaasta patkasuojan.

Käytin myös salongin seinälevyt irti ihan varmuuden vuoksi. Takana ei muhinut mitään yllätyksiä. Lakkasin ne taustapuolelta ja sisäpuoli sai huopaverhoilun. 

Lopputulos oli valoisa ja toivottavasti myös hajut ovat taakse jäänyttä elämää.

Kesä saapui

Juhannus vietettin vesillä ja testattiin venettä. Tuulet jäivät puuttumaan, muuten vene tuntui käteen sopivalta. Risteiltiin aatona Helsingin edustalla ja yöksi Porkkalaan. Seuraavana päivänä vesisateen tauottua Inkooseen ja toisena juhannuspäivänä takaisin Helsinkiin. Välillä sankkaa sumua ja välillä oikein mukavaa auringonpaistetta. 

Veneen tilat riittävät hyvin joåa 7 hengen porukalle. Avotila on riittävän suuri ja sisälläkin mahtuu nippanappa oleskelemaan. 

Tuulilasi on hieno keksintö. Ei lennä vesi silmille ja avotila on tosi suojainen.

Vene on helppo hallittava pitkästä kölistään huolimatta . Vaatii reilua kaasunkäyttöä mutta pyörähtää lähes paikallaan ympäri.

Fiksattavaa löytyi taas lisää. Lämmityslaite tiputtaa valopetrolia joten joutui käyttökieltoon. Sähköjä ei löydy kaikuluotaimelle joten pitää ottaa yleismittari käteen ja alkaa perehtymään kaapelointeihin, kaaviota ei tietenkään ole.

Masto pystyyn ja kesä voi tulla

Maston nostossa ei kauan mennyt. Talkooporukkan ansiosta käsipareja oli tarpeeksi ja masto meni näppärästi nosturin avustuksella paikoilleen vaikka painaakin lähelle sata kiloa. Vantit ja staagit olivat kunnossa ja juokseva riki menee vielä vuosia.

Rullagenoa on hyvässä kunnossa, iso näytti jo hiukan venähtäneen. Katsotaan sitten tositoimissa tarvitseeko maakarin apua.

Furlex jumitteli aluksi, pyöri raskaasti ja välillä jumittui kokonaan. Kokeilin nostaa foilia ja sehän nousi monta senttiä kun repäisi ylöspäin. Foilin alapäässä on kaksi ruuvia joille on foilin päässä reiät. Paketti oli kasattu siten että ruuvit vain puristivat foilia ja se oli valahtanut liian alas ja jumitti rullan. Helppo remontti, työnsin ruuvinreijästä ohuen poranterän ja nostin foilia kunnes reikä tuli kohdalleen. Sitten vaan ruuvit kiinni ja rulla pyöri kuin tyhjää vaan.

Kun kantoi ylimääräiset romppeet maihin ja hiukan harrasti siivousta niin vene alkoi olla käyttökunnossa.

 

Hajuntorjunta jatkuu

Kun pilssistä tulevat aromit oli saatu kuriin alkoi nenässä tuntua ehta luonnontuotteen tuoksu. Suomeksi sanottuna paska haiskahti ja pahasti.

Tutkiskelin septisysteemiä ja totesin että se puretaan ihan heti pois. Putkistossa oli 44 liitosta, kahdeksan rosterikäyrää, kaksi kolmitieventtiiliä, yksi Y-haara, kaksi sulkuventtiiliä ja pumppu mereentyhjennykselle. Suurimmassa osassa liitoksia vain yksi klemmari ja jälkiä vuodoista. Putkiston jatkeena oleva tankki oli muovia ja ilmeisesti vain parin millin seinämällä, niin pehmeälle tuntui painettaessa. Myös Blaken Baby näytti kaipaavan huoltoa joten käärin hihat, varasin sopivia puutappeja ja aloin purkamaan putkistoa pois. Onneksi oli glygolit sisällä joten oli kuitenkin aika siisti savotta. Puoli päivää kun punnersi niin letkut ja pytty olivat istuinkaukalossa odottelemassa jatkotoimenpiteitä. 

Väliaikaisratkaisuksi virittelin Dometicin kemiallisen wc:n imutyhjennyksellä, rakennellaan sitten talvella ajan kanssa kunnon septisysteemi, siihen tulee vain kahdeksan klemmaria eikä yhtään jatkosta.

Letkuja ja liitoksia

Ei oikein septitankin speksejä täytä

Tämä hässäkkä vaatisi käyttöhjeet

Dometickin kemssa sopi millilleen, tällä mennään kesä.

Plumps

Pilssistä tuleva lemu aiheutti hieman normaalia enemmän töitä. Siellä lillui vanhaa vettä, öljyä, savea ja epämääräistä muhjua jonka alkuperä ei selvinnyt. Pumppailin enimmät pois, samalla ongin sieltä pari klemmaria, ruuvimeisselin ja pari kiintoavainta. Pesin aluksi moottorinpesuaineella, sitten heitin sinne jotain pilssinpesuainetta. Aika näyttää miten hajunpoisto onnistui.
Myrkkymaalit on myös paikattu, läpivientien venttiilien toiminta tarkastettu, muutaman letkun klemmarit kiristetty, akkuja ladattu ja moottorista otettu savut.
Eli oli aika laskea vene veteen ja alkaa opiskelemaan sen ominaisuuksia ja omituisuuksia. Vesillelasku tapahtui aikaisin lauantaiaamuna ja niinpä  menin  laittelmaan keulaköydet ja ohjausköyden paikoilleen jo ennen aamuseitsemää.
Nosturisetä ohjaili kehikon veneen yläpuolelle, sitten vaan liinat kiinni ja lyhyen lentomatkan jälkeen vene oli vedessä. Katselin pikaisesti pilssikaivon tilannetta ja totesin että ei ainakaan isoa vuotoa ole missään. Sitten ilmat pois tiivisteboxista, kone käyntiin ja peruuttelemaan äkkiä alta pois, seuraava vene oli jo liitämässä paikalle.
Potkuri veti oikealle ja muutamalla edestakaisella moottorin ryntäyksellä vene pyörähti lähes paikallaan ympäri ja matka kotilaituriin alkoi. Hiljaiselle tuntuu nelisylinterin moottori ja värinöitä ei juuri tunnu.
Veneen massan huomasi kun ajoi laituriin. Vene liukuu pitkästi vaikka tehot ottaa pois, aikaisemmat veneet ovat pysähtyneet paljon lyhyemmällä matkalla. Köysien kiinnityksen jälkeen vene jäi odottelemaan rikausta ja kunnon kesäkelejä.

Vesille venosen mieli

Ostin tämänkin veneen lähinnä mutu-periaatteella. Internetin tietojen perusteella Neptune 33 veneistä ei ollut kenelläkään pahaa sanottavaa ja tekniikkaa oli päivitetty kiitettävästi. Neptune on jykevän näköinen ja todella tukevasti rakennettu Atlantin ja Pohjanmeren olosuhteisiin englantilaisella veistämöllä -70 luvun alkupuolella.

Pitkä köli tulee tekemään ahtaissa paikoissa manöveeraamisen haastavaksi mutta antaa ehkä helpommin anteeksi kivien kolistelun. Sisätiloissa parasta on perästä keulaan asti jatkuva seisomakorkeus, enään ei tarvitse kulkea niska kyyryssä. Toki vene on pintojen suhteen elämää nähnyt mutta niiden fiksaushan käy vaikka harrastuksesta kevättalven iltoina.

Vesillelasku alkoi lähetyä ja tyhjensin veneestä pois kaikki vuosikymmenten aika kertyneen tavaran. Lajittelin tarpeelliset ja käyttökelpoiset säilytyslaatikkoihin ja tarpeettomat menivät roskiin. Neljä Ikean kassillista kun toi veneestä pois niin takaisin meni yksi kassillinen.

Ajatus on laskea vene vesille mahdollisimman vähillä töillä ja kesän aikana sitten katsella mitä tuli ostettua. Tämä tarkoittaa myrkkyjen paikkamaalausta ja polttoainetankin sekä läpiventien tsekkausta. Sitten vaan vesille maileja ja kokemusta keräämään.

 

Pituus: 9.98m     Vesilinja:   7,62 m
Leveys: 3.05m         Syväys:  1.4 m 


   
Paino: 6500 kg.  Kölipaino: 2700 kg.  Purjeala:49,98 m 2

SA / Disp .:15.11 Bal. / Disp .: 44.26% Disp./Len .:390,40

Tankit : pa 181 l, vesi 450 l

Suunnittelija : A. Buchanan

Valmistaja : Johnson Sons & Jago,  Leigh on Sea Essex, UK

Amitien vanavedessä

S/y Amitie on jo kypsään ikään ehtinyt Neptune 33 moottoripurjehtija joka 2015 kevät-talvella päättyi bloginpitäjän omistukseen.

Tämä blogi seurailee Amitien vanavettä ja  kertoo paitsi vene-elämästä myös vanhan veneen omistamisen ihanuudesta.